Kirjoittelen tätä blogia Sveitsissa, Nottwillissa. Katselen parvekkeelta ulos ja näen epätodelliset alppimaisemat. Ehkä nämä on just niitä kuvia, joita on kopiotu kaupoissa myytäviiin maisemajulisteisiin. Nämä on hyviä hetkiä päästä pois treeni ja kisa-arjesta näillä reissuilla.
Lähdimme Sveitsiin pakkaamalla lyhyttä ja pitkää vaatetta mukaan. Nyt ollaan pitäydytty jälkimmäisissä. Lämpöasteet on ollut lähellä nollaa ja satoipa yhtenä päivänä luntakin. Onneksi tällaisiin päiviin on hyvin varauduttu ja kisatilanteessa lämpötila ei paljon mielessä pyöri. Niillä mennään mitä sillä hetkellä on.
Kisat viereisessä kaupungissa, Prattelinissa menivät hyvin. Voitot 100m, 200m ja 400m olivat selvät. kisasta puuttui paljon maailman huippuja ja ainoastaan Lontoon Paralympialaisten viides, britti Stephen Osborne oli mukana. Voimatasoni on korkeampi kuin viime vuonna, joten odotukset olivat korkealla. Kuitenkin, kelaus ei ole ainoastaan voimalaji, joten kelaustuolilla pitää osata myös kelata. Etenkin luokassani T51 menevän tekniikan hallitseminen on hyvin vaikeaa, johtuen lihasvoiman keskittymisestä yläkroppaan ja siellä pitkälti olkapäiden seudulle. Vartalolla ei siis tuolia ohjailla vaan kaikki mitä tehdään tulee käsistä. No, mutta se onkin ehkä tämän luokan suola ja sama se on kaikille T51 luokkalaisille.
Nyt tänään paistoi jo aurinko Nottwillissa ja ohjelmassa oli lihashuollon lisäksi yksi kelausharjoitus. Muutimme hieman kelausasentoa alaspäin ja huomenna testataan otetaanko säädöt takaisin vai mennäänkö niillä. Torstaina kisataan edesmenneen Daniela Jutzlererin muistokilpailu, jossa taas 100m, 200m, ja 400m ohjelmassa.
Perjantaina pakkaamme tavarat ja lähdemme kohti Helsinki-Vantaata. Viikonloppuna onkin mukava sukutapahtuma tiedossa, joten innolla sitäkin odottaen!
Toni
